Koko päivän on ollut hiukan omituinen olotila. Enteileekö jonkin sairauden ilmestymistä? Päätä ja niskaa on särkenyt ja välillä on ollut hiukan paha olo. Parhaimmassa tapauksessa lienee vain migreenikohtaus, josta kärsin ehkä 1-2 kertaa vuodessa. Tänään minun piti kuitenkin mennä suoraan töistä salille. Jätän kuitenkin treenivaatteet töihin ja menen kiltisti suoraan kotiin.

Maanantai:
kävely 3 km ja 37 min

Tiistai:
lepoa

Keskiviikko:
kävely 3 km ja 34 min

Torstai:
soutua 7,8 km ja 49 min

Perjantai:
kävelyä 3 km ja 34 min

Lauantai:
lepoa

Sunnuntai:
potkuttelu 11,2 km ja 52 min

Torstaina olin jälleen salilla. Ensin oli keskustelua Ohjaajan kanssa ja uuden saliohjelman teko. Kävimme yhdessä läpi ohjelman uudet liikkeet, jotta suoritustekniikka tapahtuisi oikein. Uuden ohjelman harjoittelun voin aloittaa ensi viikolla.

Sitten olinkin vapaa siirtymään soutulaitteiden luokse. Vuorossa oli pitkä, rauhallinen soutu matalalla sykkeellä. Päätin valita matkaksi 5000 metriä ja vastusta laskin yhdellä eli 4. Tämäkin soutu sujui vallan erinomaisesti. Pidin vauhdin tasaisena ja syke pysyi hyvin tavoitealueella.

Tämä jälkeen oli vielä reilusti harjoitusaikaa ja päätin tehdä vielä intervalleja kovemmalla teholla. Tilaisuus tehoharjoittelulle on varsin hyvä, sillä olen liikkunut varsin kevyesti tämän viikon. Valitsin sykemittariin tehokkaamman sykealueen ja valitsin soutulaitteesta valmiin ohjelman – soutua 1.40 min ja lepo 20 sekuntia, 5. lepo 2 min. Tein tämän 8 kertaa ja pidin vetojen aikana melko reipasta tahtia. Tässä harjoituksessa vastus oli 5. Tämänkin harjoituksen jaksoin viedä sitkeästi läpi, vaikka viimeinen 30 sekuntia oli aina raskasta sykkeen noustessa noin 160 seutuville.

• soutua 5000 m, aika 28.39,3, keskinop. 2.51,9, keskisyke 138
• soutua 2809 m, aika 17.40, keskisyke 148
• kulutusta mittarin mukaan 458 kcal

Lauantaina päätin laittaa Cross Maxin käyttökuntoon ja tehdä pienen testilenkin. Pientä päänvaivaa tuotti se, mitä pistetään päälle - ulkona ilma on pakkasen puolella. Alle ensin urheilukerrasto, toinen kerros trikoot ja Spectran lämmin pyöräilytakki. Päälikerros tuulihousut ja Drymax-takki. Päähän vielä buff-huivi, jalkaan vielä mustat kävelylenkkarit ja käsiin ohuet hansikkaat.

Sitten vain jalkapumpun kanssa pyöräsuojaan. Mukaan ottamani avain ei vain mennyt vaijerin lukkoon. Ei muuta kuin takaisin yläkertaan ja mukaan kaikki aivaimet, mitä laatikosta löytyi. Lisäksi tempaisin mukaan vielä kikkarin etukorin, johon kuuluu sangallinen laukku. Ei sopinut yksikään avain vieläkään lukkoon. Ei auttanut muu kuin pumputa renkaat niillä sijoillaan ja palata toisen kerran yläkertaan. Nyt tempaisin koko laatikon sijoiltaan ja rupesin järjestelmällisesti nostelemaan tavaroita syrjään. Yhdet avaimet vielä löytyivät – nämä ne pitää olla.

Tässä vaiheessa olin aivan kuumissani ja yltäpäältä hiessä rampatessani täysissä varusteissa rappuja edestakaisin. Onneksi avain jo sopi ja pääsin vihdoin ulkoilmaan. Päätin kiertää mutkan kautta läheiselle ostoskeskukselle. Onpa kivaa potkutella taas pienen tauon jälkeen. Potkut sujuvat mukavasti kuin ei taukoa olisi ollutkaan ja matka sujuu mukavasti. Metsäpolulla liukkaat lehdet välillä liukuvat jalan alta, mutta muuten tiet ovat kuivat ja erinomaisessa kunnossa.

Lauantaina matkaa kertyy 6,5 km ja 28 minuuttia.

Sunnuntaina lähdin jo hieman aikaisemmin liikkeelle, kun aurinko näytti paistavan houkuttelevasti. Tällä kertaa vaihdoin päälitakin hengittävämpään ulkoilutakkiin ja jalkineina päätin kokeilla Kuoman ohutpohjaisia kävelykenkiä. Etukorin vaihdoin reppuun ja nappasin vielä kamerankin mukaan. Tarkoitus oli lähteä potkuttelemaan rauhallisesti minne nokka näyttää.

Lähdin kiertämään kaupunginpuiston rantareittiä vastapäivään. Kuoman jalkineet toimivat erinomaisesti. Kengän pohja on riittävän jäykkä ja taipuu vasta päkiän kohdalta. Pohja on ohut ja pitävä ja jalkaterä pystyy liikkumaan täysin vapaasti. Jalkine on niin kevyt aivan kuin kenkää ei jalassa olisikaan.

Innostuin tutkimaan Varikonniemen sokkeloisia polkuja hieman tarkemmin ja näpsimään valokuvia ympäristöstä. Polkujen pehmeät pinnat ovat märkien lehtien peitossa, mutta jatkan retkeäni oikein hyvillä mielin. Matkani etenemistä ei tällä kertaa rajoita mikään muu kuin oma kunto. Pieniä juomataukoja on pidettävä välillä hengityksen tasaamiseksi. Tämä ei haittaa. Ehtiihän siinä ihailla talvilevolle asettuvaa maisemaa. Lämmin aurinkoinen päivä on houkutellut runsaasti myös muita kulkijoita reitille, mutta pyöräilijöitä näkyi retken aikana vain yksi innokas polkija.

Aikaa myöten päädyin Aulangon kylpylään, jossa pidin pitkän tauon nauttien kahvia ja patonkia. Radanvarren reitin pinta oli vielä auringossa lämmennyt sen verran, että olin vyötäröä myöten kurassa. Yllättävän hyvin jaksoin potkutella melko tahmeilla alustoilla, Cross Maxin paksuilla maastorenkailla. Kylpylän perustamisen jälkeen on onneksi yksi paikka Aulangolla, jonne kurainen, hikinen ja punoittava kuntoilija tietää pääsevänsä virkistäytymään vuoden ympäri.

Lepotauon jälkeen jatkoin matkaa vielä Aulangonniemen polkuja pitkin eteenpäin. Yllättävää kuinka maisema voi muuttua eri kohdissa maastoa. Toisaalla näyttää vielä vihreältä ja aurinko paistaa, mutta varjoisissa lahdenpoukamissa aistii jo talven lähestymisen.

Hevosten tallomat polut tuovat aivan uuden elementin potkutteluun. Kavion jäljiltä jäätyneet polkujen pohjat ovat muhkuraisia ja epätasaisia. Cross Maxin joustava haarukka on nyt enemmän kuin tarpeen. Potkut sujuvat hyvin, mutta jatkuva tärinä tuntuu tukijalassa ja käsissä. Yllättävän hyvin tasapaino on pysynyt koko retken ajan jalkojen päällä eikä painu käsille niin kuin joskus aiemmin totutellessani Cross Maxiin. Potkutekniikka pysyy myös kasassa epätasaisesta alustasta huolimatta. Hyvä potkujalan saatto taakse ja tukijalalle kunnon askelkyykky, jolloin sääri pysyy pystysuorassa asennossa.

Kaupunginpuiston hiekkateiltä pääsen vihdoin asfaltille ja kierrän kaupungin halki vielä mukavan lenkin myötätuuli selkäni takana. Olen tässä vaiheessa mieluisasti yllättynyt, kuinka hyvin retki on sujunut. Pohjakunto ja lihasten kestävyys on paljon parempi kuin olisi odottanut. Pohjakunto on noussut muutamien kuukausien aikana ihan mukavasti. Sunnuntain retkelle tuli mittaa 20,6 km ja aikaa kului kaikkiaan 3 tuntia.

Maanantai:
kävelyä 3 km ja 34 min
soutua 6 km ja 42 min

Tiistai:
lepoa

Keskiviikko:
kävelyä 3 km ja 33 min
voimaharjoittelu 29 min
soutus 5,6 km ja 37 min

Torstai:
lepoa

Perjantai:
lepoa

Lauantai:
potkuttelu 6,5 km ja 28 min

Sunnuntai:
potkuretki 20,6 km ja 3 h

Marraskuu alkaa sunnuntaina ja pimeys lisääntyy vääjäämättä. Lumi toisi hiukan valoisuutta, mutta sitä en oikeastaan kaipaisi vielä vähään aikaan. Liikunnat näyttävät ihan huomaamatta painottuvan sisätiloihin ja tämä pitäisi saada estettyä. Aionkin viikonloppuisin ulkoilla päivän valolla sauvakävellen tai potkutellen.

Lokakuu sujui ilman potkuja. Tämä oli tavallaan ihan tietoinen päätös, koska en halunnut rasittaa kehoa ja etenkään kantapäitäni liiaksi. Kävelyn totutteluun kului monta viikkoa ja uutena lajina soutukin rasittaa kehon lihaksia ihan uudella tavalla. Toivon sisäsoudun myös kehittävän tiettyjä potkun ominaisuuksia, enkä halunnut tässä alkuvaiheessa vielä sekoittaa näitä lajeja keskenään.

Marraskuusta olisi tarkoitus aloittaa vihdoin uusi potkuttelun harjoituskausi – rauhallisesti ja vähitellen. Koetan tehdä ainakin yhden lyhyen lenkin viikossa. Nyt täytyy kunnostaa Cross Max potkuttelukuntoon ja vaihtaa vihdoin Classiciin uusi lokasuoja, joka on rompsottanut olohuoneen nurkassa jo monta viikkoa.

Tässäpä tyylikkään viileä bluesvetäisy, joka sopii tähän kylmään perjantaipäivään:

Keskiviikkona menin jälleen suoraan töistä salille. Mielestäni oli ihan levännyt, mutta ylävartalon voimaharjoittelu oli aika ponnetonta ja lihakset väsyneen oloiset. Ilmeisesti soutu rasittaa olkavarsia ja yläselkää ihan huomaamatta, vaikka ne eivät tunnu rasittuvan harjoittelun aikana.

• rintaprässi 3×15x15kg
• ylätalja eteen 2×15x25kg
• hauiskääntö 1×12x6kg ja 1×10x6kg
• ojentajat leveä ote 2×15x30kg
• selkäojennus 2×20x25kg
• harjoitukseen kului aikaa 30 min, keskisyke 119

Pienen lepohetken jälkeen suuntasin jälleen soutulaitteille. Olin jälleen etukäteen valinnut harjoituksen ja käytettävän sykealueen. Ensin rauhallinen lämmittely hiukan uudella tavalla. Muutaman minuutin soudin ihan rauhallisesti ja tämän jälkeen sijoitin väliin aina 10 rivakkaa vetoa, jonka jälkeen taas paluu rauhallisempaan tahtiin.

• lämmittelynä 6 min ja 1057 m
• 1. harjoitusveto 10 min ja 1954 m, keskinop. 2.34,9 - syke noin 153
• 2.harjoitusveto 10 min ja 1905 m, keskinop. 2.38,5 – syke noin 153-155
• jäähdyttelynä 5 min ja 700 m
• yhteensä soutua 5616 metriä, vastus 5
• syke 37 min, iz 17 min, 155-145, keskisyke 142, 343 kcal 35%

Harjoitus sujui hyvin. Ensimmäisessä vedossa aloitin ehkä hiukan liian kovaa, jotta pääsen mahdollisimman nopeasti sykealueelle, mutta muuten 1. jakso oli hyvin tasainen ja jaksoin hyvin loppuun asti. Harjoitusten välissä oli sen verran taukoa, että syke laski noin 120. Toisella harjoitusjaksolla jouduin jo selvästi hidastamaan ajoittain tahtia, jotta syke ei nousisi liian korkealle. Soutuharjoituksesta jäi oikein hyvä mieli ja yllätävää on se, että pakaralihakset tuntuvat saaneen oikein tehokasta treeniä.

Kellonsiirto toi ainakin hetkellisesti lisää valoa, jonka hyödynsin aamun työmatkalla kävelemällä osan matkaa lämpimässä aamussa. Illalla suuntasin taas salille. Viikonlopun jälkeen tunsin lihasten olevan levänneet ja mieli oli virkeä.

Päätin tehdä vain soutuharjoituksen ja suunnittelin sen jopa etukäteen Concept UK valmista ohjelmaa apuna käyttäen. En toki aio noudattaa sitä ihan kirjaimellisesti, mutta sovellan siitä ideoita erilaisten harjoitusten vaihteluun.

• lämmittely 5 min, matkaa 740 metriä
• harjoitus 20 min tasaista soutua sykealueella 3610 m, keskinopeus 2.47,0/500m
• jäähdyttely 12 min, matkaa 1691 metriä
• syke 42 min, iz 17 min, sykerajat 155-140, keskisyke 131, kulutus 326 kcal 45%
• soutulaitteen vastus 5

Tämä taisi olla ensimmäinen suunniteltu ja hallitusti toteutettu soutuharjoitus ja se meni oikein hienosti. Valmisohjelma antaa henkilökohtaiset sykealueet ja soudun keskinopeudet, joita harjoituksen aikana noudatetaan. Ennakkoon päätin, että pitäydyn sykealueessa ja keskinopeus olikin sitten hiukan pienempi kuin ennakkoon arvioitu nopeus.

Varsinaisen harjoituksen jaksoin viedä mukavasti läpi. Tämä oli toistaiseksi pisin yhteen jaksoon soudettu matka ja olisin jaksanut hieman myös kiristää tahtia. Syke vaihteli varsinaisen harjoituksen aikana noin 140-147 välillä. Hengitys pysyi varsin normaalina koko ajan eikä rakotkaan vaivanneet tällä kertaa.

Olen viime aikoina innostunut uudestaan tekemään käsitöitä. Tämä on vanha harrastus, jota olen tehnyt satunnaisesti nuoruudesta lähtien. Olen virkannut mallilappuja sekä valmiina on yksi todella muhkea ja pitkä kaulahuivi, jonka kutomiseen käytin noin viikon.

Olen nyt huomannut, että kutomiseen keskittyy hyvin tehokkaasti. Sitä voi istua pitkään paikallaan helisyttämässä puikkoja, eikä sitä malta lopettaa välillä esim. ruoanlaittoa varten. Sunnuntaina aloitin uuden kaulaliinan mallin suunnittelun ja minun piti samalla katsella jotain toimintaelokuvaa (Abyss). Elokuva jäi lähes seuraamatta, kun kiinnitin kaiken huomioni kuvion suunnitteluun ja alkavan työn etenemiseen. Hirveästi taustalta kuului räjähdyksiä, kiljahduksia ja ammuntaa, mutta minun oli tärkeämpää laskea nurjia ja oikeita silmukoita.

Kutominen pitää minut siis viikonloppuisin tehokkaasti pois jääkaapilta. Toisaalta tekemättä jää myös kotityöt…