Potkua kuntoon

Ajatuksia potkuttelusta

Posted on: 27.08.2007

Mukavaa huomata, että potkuttelu on herättänyt kiinnostusta myös muissa ”hoikentujissa”. Lajin kehittäjillä on jo monen vuoden ajan ollut tarkoitus saada lajia koko kansan harrastukseksi. Luultavasti valtaosa säännöllisesti potkuttelevista ihmisistä taitaa olla kuitenkin kunto- tai kilpaurheilijoita, jotka ovat löytäneet potkulaudasta oivan harjoitusvälineen. Potkulenkkejä tarjoavat mm. kuntosalit ja ohjelmapalvelut asiakkailleen ja potkulauta on usein myös monipäiväisien seikkailukilpailujen yksi osalaji.

Jos olen mielestänne väärässä tämän olettaman kanssa, kerrohan mielipiteesi kommentteihin. Olisi erittäin mielelläni väärässä tällä kertaa ;D Olisi todella mukavaa kuulla muiden ”sunnuntaipotkuttelijoiden” kokemuksia.

Potkuttelu sopii mielestäni erinomaisesti ylipainoisille kuntoilijoille. Koska kuitenkin rullataan pyörien päällä, nivelet eivät joudu koville jalan iskeytyessä maahan ja kehon suurimmat lihakset saavat sopivasti rasitusta lenkin aikana. Tämä on aivan totta, mutta todellisuus on hiukan monimutkaisempi oman kokemukseni mukaan.

Jotta potkuttelu olisi myös hauskaa, vaatii se jonkinlaisen pohjakunnon. Ennen potkuttelun aloittamista, olen harjoitellut muutaman viikon ajan jollain muulla ”läskiystävällisellä” lajilla, kuten kävely ja pyöräily. Siitä huolimatta ensimmäiset lenkit ovat erittäin raskaita, vaikka kuinka hiljaa yrittäisi potkaista. Potkuttelun rasittavuutta kuvataan usein murtomaahiihtoon tai kevyeen hölkkään. Harva rapakuntoinen varmaan aloittaa kuntoilua suoraan juoksemalla. Ensin kannattaa aina muulla tavoin nostaa peruskuntoa – totuttaa lihaksia, sydäntä ja keuhkoja työskentelemään rasituksessa.

Potkuttelu korvaa monin osin jumpat tai kuntosalilaitteet lihasvoimaa ja hapenottokykyä kehittävänä lajina. Eräänkin lenkin jälkeen olivat omat jalkalihakseni erittäin rasittuneet ja siinä tuntemuksessa oli jotain tuttua. Ryhdyin muistelemaan, missä yhteydessä olin tuntenut viimeksi samoin? Vastaus oli mielestäni yllättävä; askelkyykky. Tämä hiukan epämukavan tehokas liike, jota olin joskus aiemmin tehnyt salilla käsipainoilla höystettynä. Vaihdan oikein mielelläni askelkyykyt milloin tahansa tehokkaaseen potkulenkkiin.

Kaikella tällä selostuksella yritän kai sanoa, että potkuttelun aloittaminen vaatii tiettyä päättäväisyyttä, sitkeyttä ja innostusta, jotta alun hankaluuksista päästään ohi ja voidaan nautiskella pitemmistäkin lenkeistä. Tämä olen valmis myöntämään itsekin ilman jupinoita. Monena vuonna olen ajatellut, että tämä vuosi on PotkuVuosi, vaan toisin on aina käynyt. Etusijan omissa satunnaisissa kuntoiluissani on vienyt aina retkipyöräily, jota on helppo harrastaa kehnommallakin kunnolla.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: