Potkua kuntoon

Archive for heinäkuu 2008

Potkulautailun MM-kisat järjestetään kahden vuoden välein ja viimeksi kisailtiin vuonna 2006 Helsingin seudulla. Edellisistä kisoista oli juttu myös Urheiluruudussa.

Tänään alkaa Oululaisilla Kari Heljasvaaralla ja Pasi Kemppaisella mukavan tuntuinen retki halki Suomen. Kävelyllä kerätään varoja hyväntekeväisyyteen, Syöpäjärjestöjen Elämän Viesti -tapahtuman osana. Kaverusten matkaa voi seurata blogissa ja reitin varrella voi liittyä myös matkalle mukaan. Aikataulu löytyy nettisivulta.

Sauvakävellen halki Suomen
Sauvakävelyblogi

Vasen jalka on taas hiukan parempi kuin edellisviikolla. Rasitusvamma ei enää rajoita liikkumista; portaita voi luontevasti kulkea alaspäin ja kävely ylä- tai alamäkeen sujuu normaalisti. Vammaa kuitenkin särkee ajoittain, kudokset ovat turvoksissa ja lievää rasitusta tuntuu liikunnan aikana. Jokaista askelta ei onneksi tarvitse enää miettiä työläänä suorituksena. Venyttelen jalkoja pääsääntöisesti kaksi kertaa päivässä liikunnan jälkeen.

Tästä viikosta eteenpäin liikunnan rasittavuutta ja kestoa voi lisätä vähitellen. Alkuviikon liikunnat olivat kävelyä, joka oli vielä yllättävän hankalaa. Kävelyn aikana ei niinkään väsynyt akillesjänne vaan kantapään sisäreuna. Kävelypäivien jälkeen hoivailin jalkaa vielä Voltaren-geelillä. Kalvojänne siis edelleen oireilee.

Loppuviikosta olikin mukavaa siirtyä pyöräilyyn. Pyöräily sujuu jo reippaasti normaaleja vaihteita käyttäen. Jalka ei enää juurikaan oireile pyöräilyn aikana tai sen jälkeen – hyvä. Loppuviikosta vielä yksi Voltaren-hoito turvotuksen takia.

Potkuttelua on vielä syytä rajoittaa, koska vamma on tästä hankittu. Seuraavat kokeilut jätän seuraavalle viikolle, kun akillesjänteen elpyminen on jo hyvällä mallilla. Viikonlopun otan varmaan aika rennosti, ehkä hiukan laiskaa oleskelua ja kävelyä ulkona.

Lähes joka aamu olen tehnyt pohkeille myös voimaharjoittelua. Pystyn tekemään jo kolme sarjaa, joissa toistoja noin 10-15 kpl, joko varpaillenousuja tai päkiällä seisten porrasnousuja. Pohkeen venyttelyt ennen ja jälkeen harjoituksen.

Erittäin hyödyllistä luettavaa on ollut tämä artikkeli: Akillesjänteen ylirasitusvamman kuntoutus.

Pahin rasitusvamman aiheuttama masennus on jo selvästi takana päin. Tästä voi jälleen suunnistaa projektissaan eteenpäin reippaammalla mielellä. Tämä on varmasti sellainen tilanne, josta pitää vain ottaa opikseen. Rasitusvamman syy on aina jokinlainen epätasapaino harjoittelukokonaisuudessa ravinto mukaan lukien. Jos pystyy tunnistamaan ja korjaamaan nämä puutteet, voi tulevaisuudessa välttyä uusilta rasitusvammoilta.

Omalla kohdallani yksi merkittävä puute on varmasti ollut lihashuollon laiminlyönti projektin aloittamisen jälkeen. Venyttelyt ovat unohtuneet, kun lihakset eivät enää kipeydy yksittäisen harjoituksen jälkeen. Tähän asiaan olen perehtynyt lukemalla seuraavaa kirjaa:

Kuntoilijan lihashuolto-opas

Muitakin merkittäviä syitä varmasti löytyy, mutta niihin pitää paneutua ajan kanssa. Kirjahyllystäni löytyy lukuisia hyviä kuntoliikuntaan opastavia kirjoja, joihin aion perehtyä nyt ajatuksen kanssa. Tämän lukutuokion jälkeen olen toivottavasti viisaampi ja osaan rytmittää kuntoilussani harjoitusta ja lepoa järkevällä tavalla.

Mitä hulluja se nyt horisee? Tämä ajatus on kieltämättä pyörinyt mielessäni lähes joka kerta, kun olen ollut tänä vuonna pyörällä liikkeellä. Persus ei kestä istumista satulassa.

Muuta selitystä en asialle keksi. Aiempina vuosina pyöräily on ollut pääasiallisin kuntoilumuoto, vaikka kilometrejä ei ole hirmuisia määriä kertynytkään. Päivittäinen asiointipyöräily ja usean tunnit retket ovat sujuneet mukavasti ja olen tuntenut olevani kotona satulan päällä. Keho ja varsinkin istumalihakset ovat tottuneet selviytymään pyörän päällä varsin hyvin. Työmatkaa (9 km) olen pitänyt varsin lyhyenä matkana, enkä ole silloin tarvinnut edes pyöräilyhousuja.

Vaan nyt on toisin. Viimeisen vuoden aikana olen keskittynyt muihin lajeihin ja pyörä on saanut pölyyntyä tallissa. Potkuttelun ansiosta pyöräily muuten tuntuu ihmeen kevyeltä, mutta persus ei näytä sietävän satulaa juuri ollenkaan – ”istumalihakset” näyttävät pehmenneen liikaa.

Nyt tähän tilanteeseen on varmaan tulossa muutos. Pyöräily on luultavasti pääasiallisin laji, kunnes rasitusvamma paranee riittävästi. Ei auta muu kuin kaivaa pyöräilyhousut esiin ja muokata taas satulankuva persukseen.

Viime viikolla hermo ei enää pitänyt vaan oli aivan pakko käydä kokeilemassa, miltä potkuttelu tuntuisi. Edellisestä potkuttelusta oli reilu kaksi viikkoa. Kädet syyhysivät kovasti päästä potkulaudan ohjaustankoon. Pelkäsin koko harrastuksen tyssäävän kokonaan, jos en pian ryhtyisi toimeen. Toisaalta minulla oli aivan hirveä tunne siitä, että olen liian aikaisin liikkeellä. Palkaksi malttamattomuudestani voisi tulla paranemisessa roimasti takapakkia.

Tämä mielessäni maltoin olla varovainen kokeilussani. Kotikatuni varrella on tasainen tienpätkä, jolla päätin tehdä varovaisia vetoja edestakaisin. Suoralla on mittaa noin 150 metriä.

  • maanantai – vasen jalka voimaton, potkuun ei löytynyt juuri voimaa ollenkaan. Todella rauhallisia vetoja 4 kpl ja laskettelu takaisin kotiin. Vetojen välissä aina venyttely. Potkuttelua 1 km ja 7 min. Jalka sieti potkuttelun hyvin.
  • keskiviikko – vasen jalka jo parempi, potku selvästi voimakkaampi. Rauhallisia vetoja 6 kpl ja pienen mutkan kautta kotiin. Vetojen välissä venyttely. Potkuttelua 2,3 km ja 12 min. Kantapää kipeytyi selvästi ylimääräisestä mutkasta. Kylmähoitoa.
  • torstai – aamulla jalka selvästi aiempaa kipeämpi, lepopäivä

Ahneus siis iski, vaikka koetin olla todella varovainen. Potkuttelun avulla on erittäin hyvä vahvistaa jalkaa, kun kehon paino ei ole aivan kokonaan jalan päällä. Potkumäärät on kuitenkin pidettävä aivan minimaalisina.

Vasen jalka on jatkanut hidasta paranemistaan – kantapää ja akillesjänne on ollut joka päivä hiukan paremmassa kunnossa. Aamuisin kantapään pohja on vain hetken kipeä, mutta akillesjänteestä löytyy edelleen aristavia kohtia sitä tunnusteltaessa. Kipu on keskittynyt aivan jänteen alaosaan kantaluun yläpuolelle.

Viikon hoitotoimet ovat olleet pääosin venyttelyä päivän mittaan. Parina päivänä annoin kantapäälle sekä kylmähoitoa että Voltaren-geeliä sen kipeydyttyä rasituksen jälkeen. Varsinkin kävelemistä haittaa tunne pohkeen voimattomuudesta. Vasemmasta jalasta ei tahdo löytyä voimaa askeleen loppuvaiheen  ponnistukseen ja usein aivan huomaamatta tulee vedettyä jalkaterää perässä.

Viikon liikunnat ovat olleet pääosin rauhallista kävelyä, jossa keskityn käyttämään myös vasenta jalkaa normaalilla tavalla. Viikon aikana olen käynyt usean kerran kaupungilla asioilla. Tämän lisäksi yksi lyhyt pyörälenkki ja sauvakävelylenkki.



  • Johnd857: I'm curious to uncover out what weblog system youre employing? Im experiencing some small security problems with my latest weblog and Id like to locat
  • iilqtwohgbqo: mleuqdtwjewz
  • mtxqoknaxupz: eetbnomdoclx

Kategoriat