Potkua kuntoon

Archive for Toukokuu 2009

Edellisen lenkin jälkeen Kickbike Classicin matkamittari varoitteli patterin loppumisesta. Tämä tiesi asiaa kaupungille ja maanantaina pyöräilin mutkan kautta ostamaan kaksi 3 V paristoa tyypiltään 2032. Tämä näyttää olevan yleisin malli minun uusimmissa mittareissani. Pari muutakin mallia löytyy, joissa on luultavasti erilainen paristo.

Minä ole suosinut Sigman mittareita. Ne ovat mielestäni erittäin luotettavia ja helppoja käyttää. Asentaminenkin onnistuu ihan mukavasti. Patteri vaihtui ilman kommelluksia ja nykyisissä mittareissa säilyy perusasetukset ja kokonaistiedot myös patterin vaihdon jälkeen. Tarkistin siitä huolimatta mittariin asetettavan rengaskoodin.

Tällä hetkellä polkupyörässä on iältään vanhin mittari ja päätin tarkastaa myös sen perustiedot saman tien. Pyörän mittarissa rengaskoodi olikin ihan väärä. Olisinkohan unohtanut korjata koodin patteria vaihtaessani? Testamaalla selvisi, että tämä mittari ei pysty vielä tallentamaan perustietoja vaan ne katoavat aina poistettaessa patteri.

Mittarin virhe oli noin 2%, joten vuoden kilometrien virhe on noin 50 km. Nyt on kaikki kesäpelien mittarit tarkastettu ja kertymätiedot korjattu. Ei muuta kuin ajelemaan.

Mainokset

Potkuttelu on varsinkin Tsekissä ja Hollannissa ollut perinteikäs urheilu- ja kuntoilumuoto ja sen suosio jatkuu edelleen. Ilmeisesti molemmissa maissa säännöllinen kilpailutoiminta on alkanut 1960-luvun loppupuolella. Potkulaudat olivat toki hiukan erinäköisiä kuin nykypäivänä.

Ensi viikonloppuna, 31.5. – 1.6.2009, tulee kuluneeksi tasan 30-vuotta, kun Miroslav Frais potkutteli silloisen 24-tunnin ennätyksen 329,156 km. Tämä ennätys on ehditty toki rikkoa jo useampaan kertaan.

Toukokuu on onnistunut oikein mukavasti tähän asti. Pitkän Vapun jälkeen olen saanut oikean mielentilan päälle ja onnistunut syömään riittävästi ja melko terveellisesti. Paino ei ole vielä ehtinyt merkittävästi laskea, mutta kehon mitoissa on havaittavissa pientä hoikentumista.

Kuten jo viime vuonna, loppukesästä totesin – pyörän selässä olen onnellisin – pätee erittäin hyvin tähänkin hetkeen. Ihminen on monimutkainen kokonaisuus ja kaikki liittyy kaikkeen. Pyöräilyn aloittaminen nosti selvästi mielialaa samaa tahtia kunnon kanssa. Mielialan koheneminen auttoi suuntamaan ajatukset selkeästi jälleen eteenpäin ja uskomaan paremmin omiin tekemisiin ja tavoitteisiin.

Pidän toukokuun alkua uutena aloituskohtana projektille ja koetan piakkoin alkavan loman aikana saada realistisia, osittaisia tavoitteita ihan paperille asti ja tehdä lisää ravintolaskelmia. Minun pinnalleni kaksi viikkoakin näyttää olevan pitkä aika, joten koetetaan tehdä jonkinlainen suunnitelma vaikka 12 viikolle. Siitähän se sitten lähtee…

Tiistaina tunsin itseni jo melko levänneeksi ja päätin lähteä hyvän sään aikaan potkuttelemaan. Valitsin menopelikseni Classicin, kun se odotteli lähtövalmiina kellarissa. Edellisestä potkuttelusta oli 11 päivää.

Lähdin ensimmäisen kerran liikkeelle vain t-paita päällä. Aluksi ilma tuntu hiukan viileältä, mutta keho lämpeni pian sopivasti. Luonnollisesti kypärä päässä ja kävelylenkkarit jalassa lähdin rauhallisesti liikkeelle.

Olen löytänyt mukavan lenkin, joka mutkittelee kotini lähiympäristössä melko tasaisella reitillä. Reittiin sisältyy vain yksi kunnollinen mäki, jossa voi jo käyttää hyppyvaihtoa. Sanoisin, että lenkki oli minulle täysitehoinen ja jaksoin potkutella koko lenkin yhteen menoon. Pyöräily on siis mukavasti nostanut jo peruskuntoa. Hoidin juomisen ja sykkeen tasaamisen ihan lennossa, kun alamäet osuvat oikeisiin kohtiin.

Lenkille tuli mittaa 10,8 km ja aikaa kului kaikkiaan 51 minuuttia. Lenkin keskisyke oli 154 ja nettokulutus noin 500 kcal. Kyllä tämä kesä vielä iloksi muuttuu potkujenkin osalta. Parasta treeniä tuntuu saaneen pakaralihakset.

Pyöräilyviikon aikana nälkä monasti yllätti juuri kotiinlähdön aikoihin. Luultavasti minun täytyisi syödä päivän kaloreista hieman suurempi osa päivän aikana, jotta ei joutuisi turvautumaan hätäisiin välipaloihin. Makroravinteista proteiinien ja rasvan määrä jokaisena päivänä täyttyy helposti, mutta hiilihydraattien osuus jää useimmiten alle Kalorilaskurin ehdotuksen.

Perjantaina – ennen retkeä – tuli suoritettua aivan tahaton tankkaus syödessäni ison annoksen ruispastaa. Tuli sellainen tunne, että sitä keho juuri kaipasikin. Oma veikkaukseni on, että lihasten energiavarastot olivat hiukkasen vajaat monen päivän pyöräilyjen jälkeen.

Lauantaina heräsin hiukan normaalia myöhemmin. Päätin tarkkailla syömisiäni Kalorilaskurin avulla. Ensinnä päätin syödä kunnolla ennen lähtöä.

  • Aamiainen klo 7.00: Paratiisimysliä 100g ja lasi kevytmaitoa
  • Välipala klo 9.00: muki teetä, kaksi ruispalaa, 50g porsaan sisäfilettä, mustikkajogurtti ja omena
  • Ateriat ennen pyöräilyä siis 894 kcal

Ennakkoon päätin, että en ota mukaani veden lisäksi mitään syötävää. Retken reitti kulkisi kuitenkin kaupunkialueella ja kaupat olisivat auki, joten täydennystä saisi melko vaivattomasti.

  • kahvi ja pullasiivu lähtöpaikalla
  • lasi mehua ja lasi urheilujuomaa
  • kahvi ja juustosämpylä kaupungilla
  • litra vettä
  • Retken aikaiset syömiset 494 kcal

Retkelle tuli mittaa kaikkiaan noin 4 tuntia ja ensimmäiseksi kotiin päästyäni join hiukan lisää vettä ja nautin Gainomax-palautusjuoman. Sitten pääsin jo virkistävään suihkuun pesemään hiet pois.

En saanut loikoilla loppupäivää rauhassa, vaan oli käytävä asialla sukulaisen luona. Kiireesti vaatteet päälle ja ovesta ulos. Käynti kestäisi jonkin aikaa, joten oli varattava evästä mukaan.

  • maitokahvi, kaksi ruispalaa, 50g porsaan sisäfile
  • yksi liköörikarkki (punssi)

Kotiin päästyäni ryhdyinkin jo valmistamaan päivällistä ja laittamaan Kalorilaskuriin tietoja ylös. Päivän energiankulutus oli noin 3140 kaloria, joka sisälsi jo pyöräretken 1645 kaloria.

  • purkki tonnikalaa vedessä
  • 250 g sekavihanneksia
  • 100 g kokojyväriisiä
  • noin 20 g rypsi- ja oliiviöljyä
  • lisää vettä

Ruokailuista kertyi energiaa yhteensä 2600 kaloria; proteiineja 139g (21%), hiilihydraatteja 374g (58%) ja rasvaa 60g (21%). Vettä join päivän aikana 2,5 litraa. Kasvisten määrä jäi hieman alakanttiin; 3/5 suositellusta.

Oma tuntemus oli se, että ruokailut onnistuivat melko hyvin. Söin riittävästi aamulla ja vältin herkuilla napostelun retken aikana. Päivällistä olisi pitänyt päästä nauttimaan hiukan aikaisemmin ja mielummin jättää muut menot pois retkipäivältä.

Hieno viikko täytyy sanoa. Tänä vuonna pyöräilyn teemaviikko tuli vietettyä ihan oikeasti pyörän satulassa. Koko pyöräilyviikon saldoksi (9.-17.5.) kertyi pyöräilyä yhteensä 177 km ja aikaa kului noin 11 tuntia. Molempiin viikonloppuihin tuli yksi pitkä lenkki ja juhlistin myös Pyörällä töihin -päivää ylimääräisellä lenkillä kotimatkan aikana.

Viime lauantaina vietettiin jälleen Kunto Kuntalainen -tapahtumaa Parolassa, joka mukavasti kruunasi minun viikkoni. Tämä on perinteinen tapahtuma, johon olen osallistunut monena vuonna joko pyörällä tai potkulaudalla.

Ennen lähtöä suoritin jälleen pikaisen huollon kulkupeliin; pumppasin jalkapumpulla renkaat täyteen ilmaa ja öljysin kettingit ja vaihtajat. Pakkasin yhden sivulaukun ja lähdin hiukan odottavin mielin polkemaan lähtöpaikalle. Tällä kertaa muistin ottaa jopa juomat ja nenäliinat mukaan, mutta päätin vältellä ”napostelua” matkan aikana. Ravintoasioista kirjoitan vielä erikseen ihan omaksi opikseni.

Ilma oli melko lämmin ja aurinkoinen. Onneksi myös tuuli oli laantunut ihan siedettäväksi. Nimensä mukaisesti osallistujat olivat eri ikäisiä lapsista vanhuksiin. Välillä ajelin minäkin varsin leppoisasti mummojen kanssa jutellessa ja yksinäisemmillä taipaleilla laitoin enemmän kierroksia kampiin. Valittavissa oli retkilenkki oman valinnan mukaan tai vauhdikkaampi, ohjattu kuntolenkki maantiellä.

Omalle lenkilleni tuli mittaa 45,5 km ja aikaa kului varsinaiseen pyöräilyyn 2 h 45 min. Sykemittari oli koko ajan päällä kahta pidempää taukoa lukuunottamatta. Pyöräretken nettokulutus oli 1645 kcal ja keskisyke 135.

Kotitienoon lähestyessä tunsin itseni vielä oikein hyvävoimaiseksi, eikä tehnyt mieli vielä lopettaa. Matkan pituus ja vauhti oli siis aivan kohdallaan – todella onnistunut retki.

Sunnuntaina aikaistin hiukan kahvitteluja, jotta ehtisin vielä pyöräilemään iltapäivän aikana. Yhden lepopäivän jälkeen pursuin jo intoa tehdä jotain ruumiillista. Nyt olisi hyvä aika istua vähän pitempään pyörän satulassa ja tiristää liikaa toimintatarmoa hikipisaroina mäkeen.

Lähdin kuitenkin rauhallisesti verrytellen liikkeelle ja päätin edetä korvakuulolta, tuntemusten mukaan. Tässähän sitä ajellaan auringon paistaessa ja navakan tuulen puhaltaessa kasvoihin. Pyöritellään vain keveillä vaihteilla eteenpäin tuostakin risteyksestä. Hiukan liikaa oli päällä, kun arvelin tuulen olevan paljon kylmempi. Tunnin aikana kiersin kaupungin vastapäivään etelän puolelta ympäri.

rautatsiltramppiKeho oli mukavasti lämmennyt ja mieliala alkoi kohota, joten en malttanut ajaa vielä kotiin. Päätin tehdä lenkin vielä Varikonniemen kautta Aulangolle. Rautatiesillan uudet rampit oli myös vielä testaamatta.

Minusta on todella mukavaa ajella vaihtelevilla metsä- tai rantapoluilla ja näitähän meiltä löytyy. Pyöräni ei ole maastoon ehkä kaikkein sopivin, mutta tasaiset, kovapohjaiset hiekkatiet käyvät oikein hyvin. Vanajaveden rantareitti tekee mukavia pikkumutkia koko matkallaan. Polku tuntuu viestittävän ihmisille, että nyt ei ole syytä pitää turhaa kiirettä vaan nauttia maisemista aina seuraavan mutkan takana.

Minä en tainnut tällä kertaa kuunnella polun viestejä kovin tarkkaan, kun innostuin puskemaan vastatuuleen reippaalla rytmillä. Matkantekoa ei tuntunut estelevän mikään ja innoissani runttasin pari pientä mäkeäkin ylös ja syke nousi välillä reippaasti. Päästyäni puistosta taasen asfaltille ajelin melko rauhallisesti kotiin päin.

Yksi harmin aihe oli se, että unohdin ottaa juomapulloja mukaan lenkille. Siksi jouduin poikkeamaan pari kertaa Siwaan hakemaan pillimehua. Nenäliinatkin olisi ollut ihan tarpeeseen. Minun kannattaa siis vähän kertailla, mikä on sopiva varustusta pitkälle kuntolenkille.

Lenkille tuli mittaa noin 27 km ja aikaa kului 1h 42 min. Lisäksi kävelin rauhallisesti kotimäen ylös samalla jalkoja venytellen. Ajaessani viimeistä kilometriä huomasin virnuilevani suupielet korvissa…