Potkua kuntoon

Potkukelkkailu aloitettu

Posted on: 30.12.2009

Vuoden vetäessä viimeisiään päätin vihdoin ottaa Kicksparkin jälleen naftaliinista. Lunta sataa mukavasti koko ajan, eikä hiekoitusta ole varmaan järkevää ollenkaan tehdä. Säästölinja on siis talviliikkujalle eduksi. Keli on erinomainen jopa tavallisilla jalkakäytävillä – hienoa.

En aikaillut torstaina kauaa, kun pääsin töistä kotiin. Ryhdyin heti keräilemään varusteita ja työkaluja esiin, jotta saadaan potkukelkka ajokuntoon ja sopivat varusteet päälle. Potkupiikkarit löytyivät nopeasti ja sopiva työkalu kirjahyllyn? reunalta. Kokeillaan vielä ladattavaa valoa kelkan ohjaustankoon.

Ei muuta kuin varaston avain mukaan, aamutossut jalkaan ja kellariin. Kelkka oli nopeasti koossa, kun kiristin rungon ja korin paikalleen. Lumijalakset olivat jo valmiiksi kiinnitetty. Ulko-oven edessä puin potkupiikkarit jalkaan ja heitin aamutossut pyöräsuojaan odottamaan. Sykemittari vielä päälle ja ulos raikkaaseen pakkasilmaan.

Tämä ensimmäinen kelkkalenkki meni täysin totuttelun merkeissä. Kuinka korkealle laitan ohjaustangon ja missä kohtaa seison jalaksilla? Rohkaistuin kuitenkin laskemaan kotimäkeni alas ja opettelin samalla jarruttamaan kantapiikeillä. Tasapainoilua ja täpäriä tilanteita sattui tässä tarpeeksi yhdelle lenkille.

Potkuttelu alkoi ihan mukavasti, mutta oma aikansa menee opetellessa jälleen välineen hallintaan. Ylimääräinen kuopaisu, jotta lumi saadaan piikkarin alta pois. Painonsiirto puolelta toiselle ennen potkusarjan aloittamista. Edistystä on kuitenkin tapahtunut edelliseen kertaan verrattuna. Suurimman osan aikaa molemmat jalakset pysyivät maassa ja kelkka kulki oikeaan suuntaan.

Potkulenkki sujui mukavissa tunnelmissa, vaikka oma kunto täytyy taas todeta jälleen huonoksi. Lähdin kotoa potkuttelemaan kaupunginpuiston reunaa ja Hämeen Linnan ympäri. Sen verran innoissani kuitenkin olin, ettei huono sää edes häirinnyt minua. Pakkasta oli noin -10ºC ja navakka lumipyry vuorasi minut valkoisella lumikerroksella. Kotona huomasin, että tuo kerros oli jäätynyt takin pintaan. Silmälasit tietenkin jouduin laittamaan taskuun jo lenkin alussa ja hanskat kelkan etukoriin. Päässäni olikin vain pelkät korvalaput ja liika lämpö pääsi haihtumaan tätä kautta. Hikihän tässä hommassa tulee eikä keho ehdi kylmettyä kuten pyöräilijöillä.

Tämä lenkki kesti noin 70 minuuttia ja päätin sen laskemalla kerran kotimäkeä alas talon kohdalle. Potkut sujuivan ihan mukavasti ja piikkarit pitivät riittävän hyvin, vaikka lunta oli poluilla hieman liikaa. Lihaksista selkä väsyi jo lenkin aikana ja kävelin välillä lyhyitä pätkiä ja oikaisin selkää.

Ihan mukava lenkki – jatketaan harjoituksia.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: