Potkua kuntoon

Archive for helmikuu 2010

Pitkästä aikaa tuli sopiva tilanne potkulenkille. Sää oli leuto, keho levännyt eikä muutakaan menoa ollut sunnuntaille. Nämä tilaisuudet on aina käytettävä hyväksi. Lähdin puolen päivän aikaan Crossarilla potkuttelemaan. Alkumatkasta minulla oli maastolenkkareiden päällä sparkkoset, mutta suojalumi kerääntyi niiden pohjaan kiusallisesti. Jatkoin pian lenkkiä ilman niitä ja potku piti tahmealla lumella ihan mukavasti.

Lämpötila oli jo plussan puolella ja keli oli aika tahmea. Oman vastuksensa etenemiselle antoi myös ajoittainen vastatuuli. Oma mieli oli kuitenkin iloinen ja renkaiden huono rullaus ei minua haitannut. Pikemminkin jaksoin jauhaa sitkeästi voimakkailla ja rullaavilla potkusarjoilla koko ajan eteenpäin. Asentoni oli yleensä aika matala välttääkseni tuulta ja saadakseni ladattua kunnolla voimaa potkuihin. Sarjat olivat melko lyhyitä – 4-5 potkua. Tuntuu, että jaloissa on voimaa aika mukavasti. Muutamia loivia ylämäkiä potkin ylös kunnes pito kengän alta hävisi. Välillä toki kävelin hieman tasatakseni sykettä ja juodakseni vettä pullosta. Sitten taas mentiin.

Kävipä niin hyvä tuuri, että törmäsin toiseen potkuttelijaan. Tämä herra oli kävellen lenkillä ja tuli juttelemaan kanssani juomatauon aikana. Hetken siinä vaihdettiin kokemuksia tämän talven lenkeistä ja toivottelimme hyviä lenkkejä kevättä odotellessa. Muistaakseni olen jutellut hänen kanssaan aiemminkin. Tämä hyväkuntoinen, vanhempi herra potkuttelee joka kesä Hämeenlinnasta Helsinkiin eli käy hyväksi esikuvaksi kenelle tahansa.

Lenkin alkumatkan puurtaminen palkittiin loppuosalla, kun pääsin paljaalle asfaltille viimeisten kilometrien ajaksi. Päivän valossa uskalsin hyvin mennä autojen seassa ja sain nautiskella aivan kesäkelien vauhdista. Tämä oli todella mahtavaa. Lenkki kesti tasan 2 tuntia ja matkaa kertyi noin 15 kilometriä. Keskisyke 158 ja kulutus 1336 kcal.

Tällä hetkellä soi sopivasti Nickelback – Just to Get High.

Mainokset

Helmikuun liikuntoja rajoitti lievä, mutta pitkällinen flunssa. Yskää, räkää ja limaa erittyi riesaksi asti. Sopivaa liikuntaa sisätiloissa oli pienet jumppatuokiot ennen työpäivän alkua tai matkalla kotiin. Olympialaisia tuli toki katseltua joka ilta.

Yhteenveto

  • kävelyt 35,5 km ja 6h 34 min
  • potkuttelut 22,1 km ja 2h 55 min
  • spinning 1h 43 min
  • sekalaista 55 min
  • jalkajumppaa 14 kertaa
  • Yhteensä 57,6 km ja 12h 7 min

Kävelyt

  • 03.02.10 Iltakävely musiikkia kuunnellen 6 km ja 1h 13min
  • 04.02.10 Työmatkakävelyä 4,5 km ja 51 min
  • 12.02.10 Työmatkakävelyä 3 km ja 34 min
  • 17.02.10 Työmatkakävelyä 9 km ja 1h 35 min
  • 18.02.10 Työmatkakävelyä 3 km ja 36 min
  • 24.02.10 Kävely kotiin 10 km ja 1h 45 min
  • Yhteensä 35,5 km ja 6h 34 min

Potkuttelut

  • 02.02.10 Crossarilla lyhyt lenkki, piikkarit 6,4 km ja 55 min
  • 28.02.10 Crossarilla pitkä lenkki, maastolenkkarit, 15,7 km ja 2h
  • Yhteensä 22,1 km ja 2h 55 min

Spinning

  • 20.02.10 Maratonspinning omaan tahtiin 1h 43 min

Jalkajumppa ja -venytykset

  • 14 kertaa; askelsarjoja, jalkajumppaa, varpaillenousuja, askelkyykkyjä ja syväkyykkyjä ja tasapainoilua yhdellä jalalla

Vasen jalka alkaa olla aika hyvässä kunnossa, mutta töitä pitää vielä tehdä. Itseasiassa kuntoutus tuntuu jopa hauskalta, kun on löytänyt kivan tavan rasittaa nilkkoja monipuolisesti. Tässä esimerkiksi tämän aamun ohjelma:

  • Erilaisia askelsarjoja bussia odotellessa; eteenpäin, taaksepäin, molemmille sivuille, jalat ristissä tai vartaloa kiertäen. Jokaista liikettä 2 x 15-20 askelta molempiin suuntiin. Selvästi nilkan sivuttaisessa voimassa on vielä puutteita. Hyvää treeniä ja mukavasti nostaa lämpöä aamusella.
  • Jalkajumppa videollakin esitetyllä tavalla 2 x 10 toistoa vuorottain molemmilla jaloilla. Lisäksi muutama syväkyykky, joka pidetään paikallaan mahdollisimman pitkään. Helpompi jalat harallaan, hieman vaativampi jalat eteenpäin.
  • Pari kuppia hyvää kahvia (tämä on tärkeä päätös harjoitukselle ;D)

Ilta-Sanomat uutisoi tänään, että Valko-Venäjän viranomaiset tutkivat Rammstein-yhtyeen vaikutusta paikallisten sielunelämään. Onko yhtyeen musiikin kuunteleminen vaarallista terveydelle? Minä olen pohtinut hieman samaa asiaa, mutta toiselta kantilta.

Onko metallimusiikin kuuntelu hyväksi?

Toki niska ja kuulo saattavat olla alttiina vahingoille. Liiallista meteliä syntyy kuitenkin niin monella muullakin tavalla, joka ärsyttää vielä enemmän. Kauniissa kesäillassa pörräävä vesiskootteri tai sunnuntaisen harrastenikkaroijan pora. Näitä löytyy.

Minusta taas tietynlainen metallimusiikki kannustaa ponnistelemaan kaikin voimin eteenpäin ja saadaan nostatettua oikeanlaista asennetta ennen liikuntasuoritusta. Tämäkin rapakuntoinen täti rynnii eteenpäin kantapää p**skana (Teräsbetoni, Voittamaton) tai runttaa karmeaan vastatuleen räkä poskella (Rammstein, Bestrafe mich). Minkälainen vaikutus sillä olisikaan nuoreen, hyvin harjoitelleeseen urheilijaan?

Suosittelen ainakin Suomen hiihtomaajoukkueen jäsenille metallimusiikin kuuntelua ennen kilpailusuoritusta. Jos kisoihin lähdetään voittamaan muut, niin ”ihan kivaa” ei ole oikea mielentila kisapaikalla. Ehdotankin, että seuraaviin arvokisoihin annetaan jokaiselle urheilijalle mukaan asianmukainen soitin täynnä sopivasti taistelumielialaa nostattavaa musiikkia.

Taas syötäisiin pikkutyttöjä aamiaiseksi…

Eilen aurinko paistoi vielä kirkkaasti työpäivän päättyessä. Pakkanen oli kohtuullinen ja pääsin onneksi irtautumaan töistäni hyvissä ajoin. Näin kauniilla säällä pitää kävellä ainakin osa matkaa. Alkumatka sujui varsin helposti ja ipodin musiikki siivitti askeleet lennokkaiksi. Kuoman talvinilkkurit (Patriot) ovat erinomaiset kävelykengät ja niiden pohja estää liukastumisia hyvin. Pitkä toppatakki ja kaksinkertaiset Thinsulate-rukkaset olivat hieman liian lämpöiset, mutta aamulla ne olivat vielä tarpeen.

En malttanut tunnin kuluttua pysähtyä odottamaan bussia, kun ei mitään ongelmia taivallukselle ollut. Päätin samantien kävellä kotiin asti. Toki jalat hieman väsyivät lopussa, mutta jaksoin puskea ylämäkiin reippaalla askeleella. Välillä kokeilin ojentaa ponnistavan jalan nopeasti ja voimalla taaksepäin ja mäennousu muistutti aivan perinteisen hiihtoa.

Matkaa kului 10 km taipaleeseen 1h 45 min ja olin varsin hyvävoimainen, mutta hikinen kotiin päästyäni. Edellispäivän kuntonyrkkeily tuntuu mukavana rasituksena hartioissa ja vatsalihaksissa. Kävely harjoitti taasen mukavasti jalka- ja selkälihaksia. Nyt on koko kehoa treenattu ja voin muutaman päivän ottaa rennommin hyvillä mielin.

Todennäköisesti pystyisin kävelemään hieman nopeammin perisuomalaisella marssityylillä, mutta haluan rasittaa vartaloa monipuolisesti. Panostan aina siihen, että koko vartalo työskentelee kunnolla kävelyn aikana. Välillä sitten huilataan ja tallustetaan hieman eleettömämmin eteenpäin, jotta lihakset saavat hetken rentoutua. Tärkeintä ei ole päästä nopeasti perille vaan olla matkalla. Nykyisin minulla rasittuu kävelyn aikana melkein kyljet ja selkä enemmän kuin jalat. Hassua.

Onko minun kävelyni sitten kävelyä vai voimakävelyä? Tätä jään pohtimaan syöttäessäni harjoitukse liikuntapäiväkirjaani.

Tänään olinkin varsin ahkera ja voin olla tyytyväinen aikaansaannoksiini. Ensin tiskasin kotona hieman astioita ja keräilin roskia pusseihin. Sitten lähdin isojen kassien kanssa pyykkituvalle ja otin ipodinkin varmuudeksi mukaan, jotta ei tule aika pitkäksi.

”Tanssi kuin perhonen, pistä kuin ampiainen”

Katsellessani koneen pyörimistä, ehtiikin tehdä monenlaista. Laitoin ipodilta lattarimusiikin päälle ja aloin tanssia musiikin tahtiin. Tuli siinä muisteltua intohimoisen rumban askeleita tai iloisen samban kuvioita. Kevyesti tanssahtelin päkiöillä ja lantio pyöri koko ajan mukavasti. Pyykinpesuhan on oikein hauskaa!

Vein välillä toisen pyykkikassin kotiin ja huomasin, että talon kuntosali on auki. Varovaisesti kurkkasin ovesta sisään huomatakseni huoneen pimeäksi. Käydäänpä tutustumassa välineisiin vähän tarkemmin. Vilkaisu kelloon kertoi, että seuraava koneellinen pyörii vielä pitkän aikaa, joten päätin kokeilla nyrkkeilyä katossa roikkuvaan säkkiin. Hanskat löytyivät hyllyltä. Siinä sitä mätkittiin sitten 15 minuutin ajan kuvitteellista vastustajaa ipod korvilla. Vaihdoin kyllä lattarimusan hieman raskaampaan musiikkiin, jotta iskuihin saataisiin vähän tehoa.

Mukavaa oli hakata säkkiä, vaikka en varmaankaan hallinnut oikeaa tekniikkaa. Parhaani mukaan koetin tanssia säkinkin ympärillä ja pitää suojauksen kohdallaan. Vastustaja sai tuta kovia, peräkkäisiä suoria ja nopeita iskusarjoja keskivartaloon. Säkistä tuli selvää.

Hyllyltä löytyi myös hyppynarukin ja päätin kokeilla osaisinko hyppiä sillä vielä. Olihan se taito tallella, mutta äkkiä siinä syke nousee korkealla. Korvakkeista soljui sopivan letkeää rockia ja rauhallinen vuorohypyn tahti löytyi helposti. Hypin paljain jaloin sementtilattialla noin 10 minuuttia.

Sitten pitikin palata takaisin pyykkien ääreen ja ehdin tanssia vielä monta reipasta kappaletta.

Asia, johon olen kaivannut parannusta, on kunnollinen liikuntapäiväkirja netissä. Päätinkin testailla näitä ilmaisia palveluja tämän vuoden aikana. Mielestäni paras palvelu jää sitten käyttöön pysyväisenä.

Tällä hetkellä on testissä seuraavat palvelut:

  • Strands
  • Dailymile – tuhottu
  • HeiaHeia

Strandsin päiväkirjaa puoltaisi se, että VO2 -ohjelma on yhteistyössä mukana. Palvelusta löytyy paljon suomalaisia, vaikka käyttö on vielä vähäistä. Tämä päiväkirja on mielestäni aika hidas ja kankea. Kehitystä pitää tehdä  vielä paljon.

Dailymile vaikuttaa kivalta päiväkirjalta. Erona edelliseen on erilaisten haasteiden perustaminen, jossa voidaan kerätä esim. kilometrejä jonkin tavoitteen saavuttamiseksi. Tätä päiväkirjaa päätin pitää suomeksi.

Voisitte antaa palautetta ulkopuolisena lukijana. Kuinka hyvin päiväkirja aukeaa ja miten helposti löydätte haluamanne tiedot? Molemmissa päiväkirjoissa on omat hyvät puolensa. Ehkäpä se suosikki selviää tämän kokeilun myötä.

Päivitystä 21.01.2010

Mathildan vinkistä kokeilen myös Lenkkivihkoa. Tämä vaikuttaa ihan toimivalta ja monipuoliselta päiväkirjalta. Julkinen profiili ei näy ilman kirjautumista, jolloin treenejä ei voi linkittää sitten muualle.

Päivitystä 15.02.2010

Taas löytyi uusi päiväkirja, joka on vielä suomalainen. Voin ilolla ilmoittaa, että HeiaHeia on mm. potkulautailu-ystävällinen ja useita muitakin erikoisempia lajeja löytyy valmiina lajivalikosta. Etuna on myös valinnaiset kieliasetukset. Treenitiedot saa julkaistua myös usealla tavalla. Tämä palvelu on jo aika vahvoilla tässä testissä.